Kerrotuksi tulemisen kaipuu: el. Kuten ei kukaan muukaan “tavallinen ihminen”. Nathan laatii suurisuuntaisen suunnitelman perustaakseen yrityksen, joka ryhtyy kirjoittamaan tavallisten ihmisten el. Nathan uskoo sanojen ja kirjojen voimaan, ja suunnittelee kuinka, “her. Auster tulee romaanissaan kiteytt. Suunnilleen samasta asiasta, hiukan toisin tavoin puhuu italilainen filosofi Adriana Cavarero, joka teoretisoi kysymyst. Kyse on proosasta, joka ei ole sidottu realistiseen kuvaukseen. Lajina se on hyvinkin “kirjava” ja on kiinnostavaa, ett. Hellenistisen kulttuurin kaudella nimeomaan el. Heti 1. 90. 0- luvun alussa psykoanalyysi alkoi vahvasti vaikuttaa el. 1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa n. Ja Jeesus sanoi: 'Autuaita olette te, kun ihmiset minun t Lou Bega - Mambo no5 (2:47) 1981. Martti Servo ja Napander - Miksi mies k FILE Respa,kelo,tevo isa ja terpan set. Kuoleman Bustaaja.m3u. Toisaalta perinteinen valtiollis- poliittinen suurmiesel. Mervi Kantokorven mukaan t. Renessanssin ja valistusajan biografiaa luonnehtii empiirisyys, romantiikan aikana taas kehittyi klassinen lineaarinen biografia. Postmoderneina muotoina voidaan pit. Toisaalta on runsaasti esimerkkej. Tulkinta rakennetaan usein suhteessa johonkin yksitt. Esimerkiksi Eva- Helen Ulvros esitt. Tosin Suomessa tilanne ei ole ollut niin dramaattinen kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa, miss. Suomessa ei syntynyt samanlaista katvetta kuin Ruotsissa, jossa vuonna 1. Att skriva m. Mikrohistoriallinen ajattelu on tavoittanut monet el. Ainutlaatuisen ja erityisen kautta tavoitamme jotain my. Suomessa naishistoriaa on kirjoitettu paljon j. Etenkin uudemmasta suomalaisesta ja ulkomaisesta tutkimuksesta l. Saara Tuomaala katsoo, ett. Sulkunen luo tutkimuksissaan kolmen hyvin erilaisen ja eri aikoina el. Tutkimus kuitenkin her. Mandi Granfeltin kohdalla Sulkunen l. Teoksen alkusanoissa Sulkunen on tiivist. Voimakkaan uskonnollisen her. Liisan suulla tutkija kysyy provosoivasti: ? Sulkunen loi tutkimustrilogian, jonka avainsanoja voisivat olla poleemisuus, historiantutkimuksen rajojen hakeminen, persoonallisuus ja henkil. Jokaisessa teoksessaan h. Onkin mahdollista esitt. Vaikka tutkimuksen piiriss. Ainakin viime vuosien el. Se asettaa kirjoittajansa monien eettisten kysymysten . Kuten Mirkka Lappalainen asian esitt. Se on omalaatuinen yksipuolinen ihmissuhde, jossa tutkija yritt? Miten voimme tunkeutua toisen ihmisen alueelle ja rohjeta esitt? Miten saamme itsellemme oikeuden k? On hyvin erilaista kirjoittaa el. Jonkun tavoitteena voi taas olla nimenomaan ty. Tai kuten Virginia Woolf asian ilmaisi 1. How can you make a life out of a six cardboard boxes full of love letters, tailor’s bills, and old picture postcards? Samaan aikaan vahvan tulkinnan rakentaminen on my. Menneisyyden ihminen ei voi olla v. Kunnioituksessa on kyse siit. Englantilainen sosiologi ja el. Kuten samainen Liz Stanley painottaa: el. Ideat ja tulkinnat eiv. Carlssons, Stockholm 1. Auster, Paul: Sattumuksia Brooklyniss. The Brooklyn Follies (2. Erkki Jukarainen Tammi, Helsinki 2. Cavarero, Adriana: Relating narratives. Storytelling and selfhood. Routledge, London 2. Hagner, Minna: ” ’Naisasian tarkoitus on ihmiskunnan sopusointuinen kehitys’. Porvarillisen naisliikkeen tuottamat kertomukset naisten historiasta.” Oma p. Suomalaiset naiset historiankirjoittajina. Elina Katainen, Tiina Kinnunen, Eva Packal. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 2. Hinkkanen, Merja- Liisa: ”Oman el? Turun yliopiston historian laitos, julkaisuja 4. Turku 1. 99. 7. Kantokorpi, Mervi: ”Eeva- Liisan tarina k. Helena Sinervo antoi . Akateeminen marginaali ja uuden tiedon tuottaminen.” Oma p. Suomalaiset naiset historiankirjoittajina. Elina Katainen, Tiina Kinnunen, Eva Packal. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 2. Kosonen, P. Johdatus antiikin omael. Naiset toimijoina Flemingin sukupiiriss. SKS, Helsinki 2. 00. Lagerstam, Liisa: A Noble Life. The cultural biography of Gabriel Kurck(1. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 2. Lappalainen, Mirkka: Suku, valta, suurvalta. Creutzit 1. 60. 0- luvun Ruotsissa ja Suomessa. WSOY, Helsinki 2. Med livet som insats. Biografin som humanistisk genre. Henrik Rosengren & Johan . Genren med de mange liv.” Med livet som insats. Biografin som humanistisk genre. Henrik Rosengren & Johan . Virkanaisena 1. 80. Suomessa. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1. Stanley, Liz: The auto/biographical I. The theory and practise of feminist auto/biography. Manchester University Press, Manchester and London 1. Sulkunen, Irma: Naisen kutsumus. Kolmen naisen koettu ja kirjoitettu melankolia 1. SKS, Helsinki 2. 00. Tuomaala, Saara: “Yhteiskunnallisesta . Suomen naishistorian suuntaviivoja 1. Oma p. Naiset historiankirjoittajina Suomessa. Elina Katainen, Tiina Kinnunen, Eva Packal. SKS, Helsinki 2. 00. Ulvros, Eva- Helen: Sophie Elkan. Historiska media, Lund 2. Yksil. Rami Kurth ja Timo Soikkanen. Turun yliopisto 2.
0 Comments
Leave a Reply. |
AuthorWrite something about yourself. No need to be fancy, just an overview. Archives
December 2016
Categories |